Näkymäkuva - maantaso

Näkymäkuvassa esitetään rakennuksesta ja/tai ympäristöstä perspektiivikuva, jonka avulla luodaan kolmiulotteinen vaikutelma suunnitelmasta. Tyypillisesti perspektiivi konstruoidaan yhdellä tai kahdella pakopisteellä, lisäksi voidaan käyttää ns. 'ilmaperspektiivin' keinoja (eli kohteen valöörin ja sävyn muutosta suhteessa etäisyyteen katsojasta).

Mitä maantasokuvassa esitetään?

  • Näkymäkuvan yksityiskohtaisuus riippuu mittakaavasta - eli katsojan sijainnista suhteessa esitettyihin kohteisiin.
  • Aina esitetään kuitenkin rakennusten näkyvien pintojen muoto ja materiaali yleisellä tasolla, sekä aukotus riittävällä tarkkuudella.
  • Voidaan myös esittää mittakaavasta riippuen pintamateriaalien ominaisuuksia - esim. laudoituksen suuntaa, kiveyksen ladontatapaa tai muita kohteelle ominaisia piirteitä.
  • Näkymäkuvalle erityinen piirre on katsojan sijainnin määrittäminen - kuva kertoo aina katsojan sijainnin, etenkin silmänkorkeuden. Tyypillisesti näkymäkuva esitetään noin puolentoista metrin korkeudelta, eli seisovan ihmisen silmän korkeudelta, mutta tehokeinona voidaan käyttää myös näkymää maan rajasta (sammakkoperspektiivi) tai korkealta ilmasta (lintuperspektiivi). Silmän korkeuden valinta vaikuttaa kuvan kertovuuteen, sillä näkymäkuva ei pelkästään kerro esitettävästä kohteesta, vaan voi välittää myös jotain katsojan kokemuksesta.
  • Näkymäkuvalle olennaiset määritelmät 3d-ohjelmistoissa ovat katsojan sijainnin määrittelemisen lisäksi katsontakulma, joka ilmaistaan usein samalla tavoin kuin kameran objektiiveissa, eli polttovälin pituutena (50mm vastaa ihmissilmää, pienemmät ovat laajakulmia, suuremmat ns. teleobjektiiveja).

Esimerkkejä

Kuva: Taika Pirilä
Maantaso näkymä. Valkamo, Tuorila, Suominen